Historiikki lyhyesti
Vuodet 1976–1986
1 Yhdistyksen perustaminen
Yhdistyksen perustamiskokous pidettiin 31.10.1976 Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen kerhohuoneistossa, osoitteessa Kasperinkuja 15. Kokouksessa oli läsnä 23 “asian harrastajaa”. Kokouksen oli kutsunut koolle Harri Blåfield, joka avasi kokouksen “lausuen kokoukseen saapuneet valokuvauksen ja kaitafilmauksen harrastajat tervetulleiksi.”
Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Harri Blåfield ja sihteeriksi Jorma Keveri. Harri Blåfield oli laatinut kokouksen asialistan ja se hyväksyttiin yksimielisesti. Harri Blåfield piti alustuksen yhdistyksen perustamisesta ja ehdotti lopuksi kameraseuran perustamista Laajasaloon. Keskustelun jälkeen päätettiin perustaa “asianomainen yhdistys, jonka nimeksi hyväksyttiin Laajasalon Kamerakerho ja kotipaikaksi Helsingin kaupunki.”
Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Harri Blåfield ja johtokunnan jäseniksi yksimielisesti Jorma Keveri, Mikko Maaspuro, Osmo Seppinen, Paavo Kilpeläinen, Risto Vaittinen ja Harri Sormunen. Vuoden 1976 jäsenmaksun suuruudeksi päätettiin “valokuvaus ja kaitafilmausjäseniltä” 15 mk ja nuorisojäseniltä 5 mk. Perustamiskokouksen pöytäkirjassa todetaan ajan seuratoiminnalle ominaisen tarkan pöytäkirjanpitotavan mukaan, että kokous keskeytettiin, “jolloin kokouksen avaajan ehdotuksesta käytiin 20 minuutin ajan tutustumassa Gunillanpolku 1:n kerhohuoneistoon, joka olisi kamerakerhon käytettävissä.”
Laajasalon Kamerakerho r.y:n perustamissopimus allekirjoitettiin perustamiskokouksessa. Allekirjoittajina olivat Harri Blåfield, Jorma Keveri, Paavo Kilpeläinen, Mikko Maaspuro ja Harri Sormunen. Oikeusministeriö hyväksyi yhdistyksen merkittäväksi yhdistysrekisteriin 7.3.1978.
Perustamiskokouksen muistio 1976
Yhdistysrekisteriin hyväksyttyjen sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoituksena on “edistää valokuvausta sekä kaitafilmausta ja herättää harrastusta niihin. Tätä tarkoitusta toteuttaakseen yhdistys järjestää kokouksia, keskustelutilaisuuksia, esitelmiä ja käytännöllisiä harjoituksia, näyttelyitä, kilpailuja, retkeilyjä, dia ja filmiesityksiä sekä toimeenpanee opintotilaisuuksia jäsenilleen.” Yhdistyksen perustehtävä ja sen toteuttamisen tavat on kirjattu hyvin samalla tavoin yhdistyksen nykyisiin sääntöihin. Valokuvauksen harrastajaseuratoiminnan ydin onkin säilynyt varsin muuttumattomana Suomen ensimmäisen valokuvaharrastajien yhdistyksen, vuonna 1889 perustetun Fotografiamatörklubben i Helsingfors, perustamisesta lähtien.
Perustamiskokouksessa päätettiin siirtää keskusjärjestöihin liittymisen vuosikokouksen päätettäväksi. Kokouksen muina asioina mainittiin pöytäkirjan mukaan: “keskusteltiin yhdistyksen tulevasta toiminnasta ja sen tavoitteista sekä suurennuskojeen ja muun kaluston hankinnasta.”
2 Vuodet 1976-1986
1976
Perustamiskokouksen jälkeen yhdistyksen toiminta käynnistyi ja vakiintui loppuvuonna 1976. Johtokunta kokoontui neljä kertaa. Johtokunta valtuutettiin ilmoittamaan yhdistys yhdistysrekisteriin. Rahastonhoitaja Mikko Maaspuro avasi yhdistykselle pankkitilin SYP:in Kallion konttoriin. Yhdistyksellä oli vuonna 1976 tuloja 1 185 markkaa ja menoja 961,80 markkaa. Jäsenmaksun maksaneita oli 15 ja jäsenyydestä kiinnostuneita myös 15. Jäsenmaksu oli 15 mk. Tuloja saatiin myös arpajaistuotoista. Yhdistys oli saanut 100 markan lahjoituksen Helsingin kaupungin vuokra-asukkaiden yhdistykseltä.
Yhdistys osallistui marraskuussa 1976 pidettyyn valokuvanäyttelyyn nuorisotalolla.
Yhdistyksen Gunillanpolku 1:ssä sijainneen kerhotilan avajaiset pidettiin 12.12. Avajaisissa oli valokuvanäyttelyn sekä dia- ja filmiesitysten lisäksi tarjoilua ja mm. arpajaiset.
19.12. järjestettiin ensimmäinen “yleinen kokous” yhdistyksen jäsenille. Kokouksessa keskusteltiin suurennuskoneen hankinnasta. Sen hankintahinnan tuli jäädä alle tuhannen markan. Kokouksessa pidettiin myös “mustavalko- ja värikuvien pöytäkilpailu yhdistyksen jäsenille aiheena talvi.” Yhdistyksen kerhopäiviksi vakiintuivat kerhotilassa tiistai ja torstai klo 17-21 ja lauantai klo 10-20.
1977
Johtokunnan kokouksessa 6.1. päätettiin ostaa “Opemus 4 merkkinen suurennoskone Nyblinin alennusmyynnistä ja Tylli fotosta muuta lisälaitteet”. Kerhoillassa 23.1. esiteltiin hankittu suurennuskone. Se oli saatu hankittua 500 markalla. Muita pimiötarvikkeita hankittiin 350 markalla. Kerhoillassa “jäsenillä mahdollisuus harjoitella valokuvien tekemistä”. Yhdistyksen tiedotteessa numero 2 mainittiin, että tilaisuudessa on myös hetki, jolloin keskustelu on vapaata, “jotta tutustuisimme paremmin toisiimme ja ajatukset ja kokemukset kuvauksesta hyödyttäisivät mahdollisimman monia jäseniämme.”
Vuonna 1977 kerhoiltoja pidettiin kahdeksan kertaan ja johtokunta kokoontui viisi kertaa. Johtokuntaan valittiin ensimmäistä kertaa myös nainen, Päivi Niittynen. Tiedotelehti lähetettiin jäsenille viisi kertaa vuoden aikana. Kuvausretkiä järjestettiin neljä kertaa: Villinkiin maaliskuussa, Suomenlinnaan toukokuussa, Porvooseen kesäkuussa ja Laajasaloon lokakuussa. Jäsenmaksu oli 30 mk ja nuorisojäseniltä 10 mk. Maksaneita jäseniä oli 25 ja jäsenyydestä kiinnostuneita noin 20 henkilöä. Vuonna tuloja oli 2 261,60 mk (josta vuoden 1976 ylijäämää 961,80 mk) ja menoja 2 261,60 mk. Menoista suurin osa aiheutui pimiön varustamisesta ja kalustohankinnoista.
Yhdistys järjesti Loma-Suomi-77-valokuvauskilpailun. Kilpailukuvia otettiin vastaan syyskuussa Tylli-Foton myymälässä, osallistumismaksu oli 10 mk. Kilpailun tuomarina toimi Stefan Bremer. Osallistujia oli 20 ja kuvia kertyi 72. Kilpailun tulokset julkistettiin kerhoillassa 23.10. Stefan Bremer julkisti tulokset. Kilpailun voitti Esa-Pekka Paasivaara “Kesäloma”-diakuvalla. Palkintona oli salamalaite.
Laajasalon nuorisotalolla pidety valokuvanäyttelyn mainos 1977
Juttu Loma-Suomi-77-valokuvauskilpailusta Tildun tieto ja uutinen -paikallislehdessä syyskuussa 1977
22.5. Laajasalopäivillä yhdistys järjesti saappanheittokilpailun. Markalla sai heittää yhden heiton. Kilpailuun osallistui yli 200 kilpailijaa. Marraskuun lopulla järjestettiin Laajasalon nuorisotalolla valokuvaus- ja askartelunäyttely, jossa suurin osa kuvista oli yhdistyksen kuvaajilta. Helmi-maaliskuussa opastettiin jäseniä suurennoskoneen käytössä. Stefan Bremer piti esitelmän valokuvauksen ja sen historiasta 24.4. sekä 23.10. esitelmän maisemakuvauksesta. Syyskuun kerhoillassa esiteltiin yhdistyksen vuokraamaa 50 dian sarjaa salamavalokuvauksesta. 11.12. pidettiin kerhoilta “pullakahvin ja musiikin kera” ja katseltiin kaitafilmejä. Vuoden aikana pidettiin useita “pöytäkilpailuita”, joissa parhaimmat kuvat ottaneita palkittiin filmipalkinnoin.
1978
Vuoden 1978 tammikuun kerhoiltaan oli kutsuttu maahantuojan esittelijä esittelemään Cibachrome-menetelmää, jolla väridioista tulostettiin väripaperikuvia.
Yhdistykseen perustettiin kaitafilmijaosto. Sen ensimmäinen oma jäsenilta pidettiin 5.2. Jaostoa veti Vesa Männikkö.
Vuosikokouksessa 19.2. keskusteltiin vilkkaasti toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta. Kokouksessa suurin osa jäsenistä vastusti Cibachrome-menetelmän vaatimien laitteiden hankintaa, koska muitakin menetelmiä oli tarjolla tai tulossa.
Vuonna 1978 järjestettiin kahdeksan kerhoiltaa ja johtokunta kokoontui viisi kertaa. Yhdistys hyväksyttiin yhdistysrekisteriin 7.3.. Kuvausretkiä järjestettiin kaksi: kesäkuussa Kaunissaareen, lokakuussa Herttoniemeen ja Tammisaloon. Laajasalopäivässä 28.5. yhdistys järjesti “yleisön kuvausta leikkimielellä.” Yhdistys toteutti vapaa-aiheisen valokuvakilpailun jäsenten kesken. Mikko Maaspuro voitti väripaperikuvien ja diakuvien sarjat. Marraskuun kerhoillassa kuultiin Canonin laite-esittely. Pikkujoulut pidettiin 10.12. ja niiden yhteydessä Vesa Männikkö esitteli uuden Polavision-kaitafilmimenetelmän. Vuoden aikana järjestettiin viisiosainen pöytäkilpailu jäsenille. Yhdistyksen valokuvanäyttely oli esillä Laajasalon kirjastossa 12.2.-3.3.
Maksaneiden jäsenten määrä oli noussut vuonna 1978 34:ään ja jäsenyydestä kiinnostuneita oli 19. Naisia jäsenistä oli kaksi.
1979
Vuonna 1979 kerhoiltoja järjestettiin viisi kertaa, lisäksi yksi ilta kaitafilmauksen harrastajille. Johtokunta kokoontui neljä kertaa. Johtokunnan jäsenistä kaksi olivat naisia, Marjatta Salmenkari ja Irene Uimonen. Jäsenmaksun nostettiin 40 markkaan, koska yhdistys joutui maksamaan 30 mk kuukaudessa kerhotilasta. Jäsenmaksun maksaneita oli 22 ja jäsenyydestä kiinnostuneita noin 15. Pimiömaksu nostettiin markasta viiteen markkaan, koska kiinnitteen hinta oli noussut huomattavasti.
Laajasalopäivässä yhdistyksellä oli oma myyntipöytä. Kesäkuussa järjestettiin retki Siikajärvelle Espooseen ja syyskuussa Vihdin Salmeen. 21.10. yhdistys järjesti jäsenilleen vapaa-aiheisen valokuvakilpailun. Mikko Maaspuro voitti kaikki sarjat. Maaliskuun kerhoillassa lehtikuvaaja Ilpo Lukus kertoi lehtikuvaajan työstä, huhtikuussa oli Nikonin laite-esittely ja marraskuussa lehtikuvaaja Kalle Kultala piti esitelmän “Ihminen kameran edessä”. Lokakuussa yhdistys järjesti yhteistyössä Yhdyspankin kamerakerhon kanssa suurennoskoneen kurssin. Pikkujoulut vietettiin ravintola Postimestarissa 8.12.. Erkki Santala näytti matkakuvia Itävallasta. Vuosikokouksen yhteydessä 3.2. valokuvaaja Reijo Porkka piti esitelmän mustavalkokuvauksen pimiötekniikasta.
Laajasalon kirjastossa pidetyn valokuvanäyttelyn mainos 1979
1980
Vuonna 1980 kerhoiltoja järjestettiin seitsemän kertaa ja johtokunta kokoontui neljä kertaa. Jäsenmaksu säilyi 40 markassa. Maksaneita jäseniä oli 37. Pimiömaksu poistettiin, kiinnikkeen hankkiminen jäi pimiön käyttäjien vastuulle. Kesäkuussa järjestettiin valokuvausretki Laajasaloon.
Laajasalon Kameraseuran toimintasuunnitelma 1980
Yhdistys järjesti kaikille avoimen valokuvauskilpailun, jonka aiheena oli “Laajasalo kaikkine ilmiöineen”. Kilpailun tuomareina toimivat Erkki Brander Laajasalo-seurasta, lehtikuvaaja Ilpo Lukus Uudesta Suomesta ja Liisa Ailio kaupungin kulttuuriasiankeskuksesta. Mustavalkoisia kuvia kertyi 200 ja dioja 150. Mustavalkoisten kuvien sarjan voitti Antero Pajakorpi kuvalla “Pyysaaren edusta” ja diasarjan Ossi Aho kuvalla “Reiherintie 1”. Palkintoina olivat mm. automaattisalamalaite ja Super-Foton lahjakortteja.
Valokuvauskilpailun esite 1980
Valokuvauskilpailun kutsu 1980
Valokuvauskilpailun mainos 1980
Laajasalo valokuvin -näyttelyn pieni mainos 1980
Marraskuussa 1980 yhdistyksellä oli valokuvanäyttely Laajasalon kirjastossa. Joulukuussa näyttely siirrettiin Osuuspankin ikkunatiloihin. Näyttelyä olivat tukeneet kulttuuriasiainkeskus ja Laajasalo-seura. Kaupunginmuseo oli kiinnostunut taltioimaan osan näyttelykuvista. Helmikuun kerhoilloissa valokuvaaja Reijo Porkka piti esitelmän mustavalkoisesta dokumenttikuvauksesta ja pimiötekniikasta sekä Marjatta Salmenkari näytti diojaan Kaliforniasta. Maaliskuussa valokuvaaja Matti Kalevan esityksen aiheena oli “Valokuvan monet kasvot” ja huhtikuussa valokuvaaja Per-Gustav Wikström kertoi makro- ja mikroskooppikuvauksesta. Toukokuun kerhoillassa Kodakin edustaja esitteli diasarjan Kodakin filmeistä. Syyskuussa valokuvaaja Pentti Johansson kertoi luontokuvauksesta ja lokakuussa valokuvaaja Jukka Male henkilökuvauksesta. Marraskuun kerhoiltaan saatiin “monen odottama”, tunnettu luontokuvaaja Kari Soveri, joka esitelmöi valotuksen määrityksessä diakuvauksessa. Helmikuussa pidetyn vuosikokouksen päätteeksi Rauno Harju esitti kaitafilmejään Bulgariasta ja Rhodokselta.
1981
Vuonna 1981 johtokunta kokoontui viisi kertaa. Jäsenmaksu nostettiin 45 markkaan. Jäseniä oli 49. Maaliskuun kerhoillassa valokuvaaaja Timo Haavisto piti esitelmän kuvan ideoinnista, ja yhdistys vieraili Kuva ja Kamera 1981 -messuilla. Lisäksi käytiin Valokuvataiteen museossa katsomassa Jussi Aallon tilannekuvia hänen opastuksellaan. Toukokuun kerhoillassa jäsenillä oli mahdollisuus testauttaa kameransa, testauksen oli järjestänyt Ossi Aho. Laajasalopäivänä tehtiin kuvausretki uudelle luontopolulle. Syyskuussa pidettiin lapsiaiheinen pöytäkilpailu. Lokakuussa kuvattiin Luukkaan ulkoilualueella. Marraskuun kerhoillassa Stefan Bremer näytti kuvia Fär-saarilta ja pikkujouluissa Ossi Aho diojaan Japanista. Yhdistys oli haastettu Toivotaan toivotaan -keräykseen, johon saatiin kerättyä pikkujouluissa “hattukeräyksellä” 63,25 markkaa. Maalis-huhtikuun aikana järjestettiin viisiosainen valokuvauskurssi ja marraskuussa jatkokurssi. Kurssin vetäjänä toimi Roy Koto.
1982
Vuoden 1982 toimintakertomus ei ollut käytettävissä tätä kirjoitettaessa. Johtokunnan muistioita löytyi vain kaksi. Yhdistys jätti jäsenanomuksen Suomen Kameraseurojen Liiton hallitukselle 17.1. Johtokunnan kokousmuistioista käy ilmi, että kesäkuussa tehtiin kuvausretki Kaitalahteen ja syyskuussa ruskaretki Stansvikiin. Yhdistykselle lahjoitettu kaitafilmikamera päätettiin myydä. Toimintasuunnitelman mukaan kerhoiltoja suunniteltiin pidettäväksi kahdeksan. Kerhotilan ehostaminen siivous- ja maalaustalkoilla asetettiin tavoitteeksi, samoin pimiön sähköjärjestelmän parantaminen. Koulutuksen osalta tavoiteltiin diakuvauksen ja Cibachrome-kurssien järjestämistä sekä pimiötyöskentelyyn syventymistä.
1983
Vuoden 1983 lopussa kerhossa oli 41 jäsentä, joista 10 nuorisojäsentä. Jäsenmaksua perittiin 50 markkaa. Johtokunta kokoontui kolme kertaa. Varapuheenjohtajana toimi Ossi Aho, sihteerinä Olli Koskela, rahastonhoitajana Nuutti Kanerva ja näyttely- ja kilpailusihteerinä Antero Pajakorpi. Jäsenkirjeitä lähetettiin vuoden aikana viisi.
Helmikuun vuosikokouksen päätteeksi katsottiin Raimo Harjun kaitafilmi Tunisiasta. Maaliskuun kerhoillassa katsottiin SKsL:n vuoden 1977 Lapsi-teemanäyttelyn 300 kuvaa.
Huhtikuun kerhoillassa Luonnonkuvaajat ry:n Reijo Juurinen näytti kasvi- ja maisemadiojaan ja kertoi luontokuvauksen tekniikasta ja välineistä. Huhtikuussa maalattiin kerhohuoneisto.
Laajasalo-seura valitsi Nuutti Kanervan ottamaan kuvia Aino Actén huvilasta ja sen edessä olevasta vanhasta kalkkikaivoksesta. Kuvista julkaistiin postikortti. Kulttuuriasiainkeskus ja Laajasalo-seura järjestivät toukokuussa valokuvauskilpailun Laajasalo-aiheisten postikorttien toteuttamiseksi. Kerhon jäsen Teuvo Lokka sijoittui kilpailussa kolmanneksi. Huhtikuun kerhoillassa katsottiin 74 perhekuvaa dioina. Toukokuussa Paavo Seppänen näytti diakuviaan Huippuvuorilta ja Ceylonista. Kesäkuussa grillattiin Tullisaaressa ja elokuussa tehtiin kuvausretki Kaunissaareen. Syyskuun kerhoillassa tunnettu Helsinki-kuvaaja Simo Rista kertoi rakennusten ulko- ja sisäkuvauksesta. Rakennuskuvaamista käytiin harjoittelemassa Hvitträskissä. Marraskuun kerhoillassa Fujin edustaja esitteli Fujin uusia filmejä ja kameroita. Pikkujouluissa Nuutti Kanerva ja Ossi Aho näyttivät diakuviaan Amsterdamista ja Ateenasta.
1984
Vuoden 1984 toimintakertomuksen tiivistelmässä kiteytettiin toiminta seuraavasti: “Vuosi 1984 on sujunut kerhomme kannalta perinteisesti, kerhoiltojen ja kuvanvalmistuksen parissa. Kauden kohokohtana voidaan pitää kerhon suurtyön Kamerakerhokuvia-näyttelyn juhlallisia avajaisia.” Jäseniä oli 31, joista yksi nuorisojäsen. Toimintakertomuksessa todetaan, että “maksaneiden jäsenten määrä, verrattuna esim. kerhoiltojen suosioon todistaa jäsenmaksujen perinnän hieman epäonnistuneen verrattuna esim. aikaisempiin vuosiin.” Johtokunta kokoontui kolme kertaa. Jäsenille lähetettiin kolme “runsassisältöistä“ jäsenkirjettä. Toiminnasta mainittiin tiedotetun myös ilmaisjakelulehtien tapahtumakalentereissa, näyttelyiden osalta Helsingin Sanomien kulttuuritapahtumakalenterissa ja Minne mennä tänään -palstalla sekä Yleisradion alueuutisissa.
Vuosikokouksessa 29.2. hyväksyttiin sääntömuutos, jossa vuosikokous jaettiin kahteen kokoukseen, syyskokoukseen ja kevätkokoukseen. Tätä perusteltiin mm. sillä, “että sääntömääräiset asiat eivät kasaantuisi yhteen kokoukseen”.
Kerhoiltoja järjestettiin kahdeksan. Tammikuun kerhoillassa Agfan edustaja esitteli Agfan valokuvaustarvikkeiden uutuuksia. Maaliskuussa katseltiin matkakuvia Pohjois-Amerikasta ja huhtikuussa kuultiin luontokuvaaja Mikko Tiittasta. Kesäkuun kuvausretki suuntautui Jollakseen. Lokakuun kerhoillan teemana oli FIAP:in “Historical collection” -kuvasarjan katselu. Lokakuun toisessa kerhoillassa valokuvaaja Pekka Elomaa piti esitelmän valokuvauksen historiasta. Marraskuun kerhoillassa katseltiin kuvia Lapin ruskasta. Pikkujouluissa “illan kuvallisen annin” muodosti matkadiakilpailun kolmannen osakilpailun arvostelu.
Yhdistyksen näyttelyn “Kamerakerhokuvia” avajaiset pidettiin 2.5.1984 Laajasalon kirjastossa “kutsuvierasyleisön läsnäollessa”. Näyttelykuvat koostuivat yhdistyksen jäsenten Laajasalo- ja lapsiaiheisista väri- ja mustavalkokuvista. Värikuvia kertyi 42 ja mustavalkokuvia 24 kappaletta. “Värikuvat vedostettiin Nuutti Kanervan johdolla Cibachrome-menetelmää käyttäen.” Tuomareina toimivat Taideteollisen korkeakoulun valokuvauslinjan opiskelijat. Värikuvien sarjan voitti Nuutti Kanerva ja mustavalkokuvien Teuvo Lokka. Näyttelyä markkinoitiin eri puolella kaupunkia julistein. “Kirjastosta saamamme tiedon mukaan näyttelyyn tutustui erittäin paljon yleisöä.” Kulttuurilautakunta oli myöntänyt 3 200 markan avustuksen näyttelyn toteuttamiseen, mikä “kiitollisuudella todettakoon”.
Vuoden 1984 toimintakertomus päättyy tyytyväiseen yhteenvetoon: “Lopuksi todettakoon, että kulunut vuosi on todistanut kamerakerhomme aseman vakiintuneen Helsingin kulttuurielämässä oman harrastusalueensa vireänä vaikuttajana. Tästä on hyvä ponnistaa eteenpäin.”
1985
Vuodeksi 1985 valittiin uusi teema: matkavalokuvaus. Sen ympärille rakennettiin kerhoiltojen ohjelma ja siitä tuli myös vuoden 1986 10-vuotisnäyttelyn teema. Alkutalven kerhoilloissa katsottiin omia kuvia ja huhtikuussa tutustuttiin SKsL:n vuoden 1980 vuosinäyttelyn kuviin. Toukokuun kerhoillassa katsottiin Juha Konttisen ja Ari Ekmanin valmistamaa äänitettyä diasarjaa “Erilainen etelänmatka”. Kesäkuussa tehtiin kesäretki Tullisaareen. Syyskuun kerhoillassa aiheena oli Pohjolan maisema -näyttelyn kuvat. Vuoden 1985 “ehdottomana kohokohtana” pidettiin luontokuvaaja Kari Soverin vierailua kerhoillassa 6.10. Aiheena oli talvikuvaus. Joulukuussa vuorossa oli jälleen Lapin ruskakuvat. Yhdistyksen kolme jäsentä oli osallistunut Roihuvuoren seurakunnan järjestämään ruskaretkeen syyskuussa UKK-kansallispuistoon. 16.12. tutustuttiin mainostoimisto SEK:in studio- ja laboratoritiloihin, valokuvaaja Matti Jussilan johdolla “mv-työskentelyn hienouksiin Ilfordin Multigrade -menelmän avulla.”
Jäsenkirjeitä lähetettiin viisi. Jäseniä oli 28, joista kaksi nuorisojäsentä. Johtokunta kokoontui neljä kertaa. Vuosikokous järjestettiin “Vaikka vuosi 1985 oli eräänlainen välivuosi uutta näyttelyä ideoitaessa ja odotellessa, oli se kuitenkin vilkkaan toiminnan vuosi”. Juha Konttinen edusti yhdistystä SKsL:n vuosikokouksessa.
1986
Vuoden 1986 toimintakertomuksessa todetaan, että “Laajasalon Kamerakerhon kymmenes toimintavuosi on luonnollisesti juhlavuosi. Kerhon jäsenillat ja koulutustoiminta tähtäsivät loppuvuoden huipentumaan, mittavaan näyttelyyn, jonka aiheena oli matkakuvaus. Vaikka pääpaino oli vaativan näyttelyn rakentamisessa, myös Laajasalon rannat -projektiryhmä jatkoi taltioimistyötään.” Toimintakertomuksen mukaan “toiminnan selkärangan muodostivat jäsenillat, joissa jäsenillä oli mahdollisuus tavata toisiaan, keskustella keskenään omista kokemuksistaan valokuvauksen alalla, sekä kuunnella ja katsella alan asiantuntijoiden ja edistyneiden jäsenten esityksiä. Jäsenilloissa on saatu myös kritiikkiä ja neuvoja.” Toimintakertomuksen mukaan “tyypillistä vuodelle 1986 oli, että jäsenillat muodostivat toiminnasta vain murto-osan. Loppuvuodesta osa kerholaisista kokoontui lähes päivittäin”.
Vuonna 1986 yhdistykseen kuului 28 jäsentä ja kaksi nuorisojäsentä. “Kaiken kaikkiaan kuvioissa pyöri noin 40 henkilöä.” Jäsenkirjeitä lähetettiin kuusi. Johtokunta kokoontui kuusi kertaa. Harri Blåfield edusti yhdistystä SKsL:n vuosikokouksessa. Vuoden 1986 vuosikokous pidettiin 23.2. ja ensimmäinen uusien sääntöjen mukainen syyskokous 30.10. Kokouksessa kymmenen vuotta yhdistyksen puheenjohtajana toiminut Harri Blåfield ilmoitti luopuvansa tehtävästään. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Ari Ekman. Johtokuntaan valittiin Harri Blåfield, Maria Hakokorpi–Jumppanen, Nuutti Kanerva, Onni Rouvinen, Antti Salla ja Jukka Tikkanen. Virallisen osuuden jälkeen Maria Hakokorpi-Jumppanen näytti diakuvia matkoiltaan Japaniin, Tunisiaan ja Teneriffalle.
Tammikuun jäsenillassa Nuutti Kanerva, Sakari Ronkainen ja Mauno Kervinen kertoivat Ranskan kuvaamisesta. Helmikuussa katsottiin Jukka Tikkasen kuvia Kuhmosta. Maaliskuussa järjestettiin Kamera matkalla -ilta ravintola Pataruumassa. Matkakuvaaja Eero Venhola näytti dioja etelän turistikohteista. Huhtikuun jäsenillassa Nuutti Kanerva esitteli Pariisin kuviaan ja toukokuussa Maria Hakokorpi-Jumppanen kuviaan Portugalista, Israelista ja Koreasta. Elokuussa vietettiin saunailtaa Santahaminassa, jossa Jukka Tikkanen näytti uusia kuviaan Kuhmosta, Antti Salla Englannista ja Sakari Ronkainen Kiinasta. Syyskuussa Istvan Kecskeméti näytti kuvia Unkarista ja Romaniasta sekä esitteli Forte-mustavalkopaperia. Syyskuussa osallistuttiin perinteiselle ruskaretkelle Lappiin, tällä kertaa Utsjoen ja Inarin maisemiin. Pikkujouluissa musiikkiohjelmaa esitti Jukka Tikkanen. Koulutuksen osalta mainittakoon, että helmikuussa Ari Ekman veti värivedoskurssin (Cibachrome-menetelmä)
Laajasalon rannat -projekti piti yhden virallisen kokouksen. Työryhmään kuuluivat Ari Ekman, Ossi Aho, Jukka Tikkanen ja Maria Hakokorpi-Jumppanen. Projektin tavoitteena oli dokumentoida Laajasalon rannat mustavalkoiselle filmille. Aiheet oli jaettu ryhmän jäsenten kesken ja laajakulmaobjektiivin käyttöä edellytettiin.
10-vuotisnäyttelyn suunnittelu alkoi 4.3. Näyttelyryhmän vetäjäksi valittiin Ari Ekman ja jäseniksi Nuutti Kanerva ja ulkopuoliseksi asiantuntijaksi Roy Koto. Näyttely MIKÄ MIKÄ MAA koostui 69 Cibachrome-vedoksesta. Toimintakertomuksen mukaan näyttelyn toteuttaminen kohtasi useita ongelmia: “Ensinnäkin rahaa oli liian vähän. Pimiön vedostustilat olivat huonot. Suurennuskone osoittautui kelvottomaksi. Viime mainitussa tuli Nuutti Kanerva pelastavaksi enkeliksi: kuvat valmistettiin hänen yksityiskoneellaan.” Näyttelyn avajaiset pidettiin 17.11. Laajasalon kirjastossa. Näyttely oli esillä 9.12. saakka. Näyttelyn viestintätoiminnasta vastasi toimittaja Juha Konttinen ja myöhemmin Maria Hakokorpi-Jumppanen. “Useat lehdet julkaisivat näyttelystä kuva-artikkelin”. Näyttelyn tuomaroivat tunnetut valokuvaajat Pauli Nieminen ja Jorma U. Heikkinen. Maria Hakokorpi-Jumppasen kuva “Israelin ja Jordanian raja” valittiin parhaaksi kuvaksi, toiseksi tuli Nuutti Kanervan “Hotellin ikkunasta Pariisissa”. Yleisön suosikki oli ylivoimaisesti Harri Blåfieldin kuva “Suomenlahti”. Toimintakertomuksen mukaan “näyttely lähensi kamerakerhoa laajasalolaisiin ja itähelsinkiläisiin sekä tuotti lisää uusia jäseniä. Osallistujille se antoi runsaasti näyttelykokemusta.”
Mikä Mikä Maa -valolokuvanäyttelyn mainos 1986
Toimintakertomus tiivistää vuoden 1986 toiminnan: “Laajasalon Kamerakerhon 10-vuotisjuhlavuosi ei suinkaan ollut yhtä juhlaa, vaan se oli harvinaisen työntäyteinen vuosi. Toimintaa oli enemmän kuin koskaan, perustamisvuotta ehkä lukuunottamatta. (…) Koska todellisten asiantuntijoiden kritiikki oli verrattain myönteistä, kerhon tulisi jatkossa suuntautua enemmän ulospäin. Tämä merkitsee ensisijaisesti ainakin osallistumista valtakunnallisiin yhteisnäyttelyihin.”
Teksti: Matti Sarmela
Lähteet
Laajasalon Kamerakerhon toimintakertomukset vuosilta 1976, 1977, 1978, 1979, 1980, 1981, 1983, 1984, 1985, 1986 sekä muu yhdistyksen toiminnan dokumentaatio (toimintasuunnitelmat, johtokunnan muistiot, tiedotteet, mainokset, lehtiartikkelit ym.)
AFK 1889-1989 / Red. Feiring, Gustafsson, AFK 1989